Talousalueliitosta tähän päivään

Historiikki4Meri-Lapin Kehittämiskeskuksella on takanaan pitkä ja mielenkiintoinen historia. Toiminta, jota Meri-Lapin kehittämiskeskus tänään luotsaa eteenpäin, alkoi 28.3.1969, jolloin Perämeren kahdeksan kuntaa: Simo, Kemi, Kemin mlk, Tornio, Tervola, Alatornio, Karunki ja Ylitornio perustivat Kemi-Tornio talousalueliiton. Tämän yhteenliittymän alkusysäyksenä voidaan pitää autotehdashanketta vuosina 1967-1968, jolloin haettiin sopivaa paikka suomalaiselle henkilöautojen kokoonpanotehtaalle. Nämä kahdeksan kuntaa alkoivat tehdä yhteistyötä ja vaikka tehdas menikin toisaalle, on kuntien välinen yhteistyö jatkunut edelleen.

Kemi-Tornio talousalueliitto 1969 - 1991

Vuoden 1969 alussa kukin kahdeksasta kunnasta valitsi kolme edustajaa ja Lapin läänin kauppakamarin Kemin ja Tornion jaostot yhteensä yhdeksän edustajaa, joista syntyi talousalueliiton johtava elin neuvottelukunta, johon kuului 33 jäsentä

“Liiton tarkoituksena on yhdensuuntaistaa sekä kuntien että elinkeinoelämän ponnistelut alueen talouselämän kehittämiseksi.” Lisäksi “Sen tarkoituksena on ensisijaisesti elvyttää tämän ns. Perämeren alueen elinkeinotoimintoja, ennen muuta teollisuutta. Samalla liitto pyrkii valvomaan kuntien yhteisiä etuja ja edustaa tarvittaessa kuntia esim. valtiovaltaan päin.”

Tavoitteet ovat kautta kehittämiskeskuksen historian siten olleet samansuuntaiset

  • Liikenneyhteyksien kehittäminen, myös tietoliikenneyhteydet
  • Teollisuuden raaka-aineiden tuotannon ylläpito
  • Teollisuusalueiden kunnossapito
  • Energiatalous
  • Koulutuspalvelujen parantaminen
  • Terveydenhuollon kehittäminen sekä päivähoidon monipuolistaminen
  • Matkailun kehittäminen
  • Luonnonsuojelu

"Luultavasti kuitenkin kehitys tulee jatkumaan siihen suuntaan, että tilat suurenevat ja niiden lukumäärä vähenee."

Yllä lause Kemi-Tornio talousalueliitton toimintakertomuksesta jo vuodelta 1970. Suomen elinkeinoelämä koki tuolloin muutoskautta, josta maatalousvaltaiset kunnat kärsivät. Erityisesti Ylitornio ja Tervola kokevat tämän muutoksen haasteelliseksi.1970-luvun puolessavälissä kansainvälisten taloudellisten suhdanteiden lasku vaikutti myös Meri-Lapin alueeseen ja johti työttömyyden kasvuun. Työllisyysongelmat ovatkin vaikuttaneet kehittämiskeskuksen toimintaan koko ajan. Kehittämiskeskus, tuolloin talousalueliitto, pyrki ponnekkaasti vastaamaan haasteisiin ja lähti kehittämään muun muassa alueen matkailua ja koulutusta helpottamaan ihmisten työllistymistä.

Suunnitelmia laaditaan ja toteutetaan ansiokkaasti. Alueelle saadaan lisää ammatillista koulutusta ja mahdollisuutta saada korkeakoulutusta Lapin alueelle suunnitellaan aktiivisesti. Energiataloutta parannetaan muun muassa käynnistämällä turvetuotantoa. Myös matkailun edistäminen on talousalueliiton edunvalvonnan alla.  Erityisen suuri merkitys nykyhetkeä ajatellen on talousalueliiton aktiivinen osallistuminen päätöksentekoon Outokummun jaloterästehtaan lopullisesta sijainnista . Meri-Lappi sai aktiivisen toiminnan ansiosta tehtaan Tornioon Porin sijasta.Historiikki web

Talousalueliiton toimintaa vuosilukuina

  • perustettu 28.3.1969.
  • Toiminnan ensimmäiset kuusi vuotta tehtäviä hoidetaan sivutoimisesti, pääasiallisesti taloussuunnittelija-sihteeri Pentti Puron sekä asiantuntijasihteeri Erkki Rajahalmen panostuksella
  • 1971 Kemin Ajoksen sataman toiminta ympärivuotiseksi
  • 1973 syntyy kuntaliitos, kun Alatornio ja Karunki liittyvät Tornioon
  • 1974 liiton toimisto Kaivokadulle Kemiin marraskuun alussa aluksi osa-aikaisena
  • 1975 toimisto avoinna kokoaikaisesti
  • 1975 toukokuun alusta aloittaa liiton suunnittelusihteeri
  • 1975 toimisto on ollut avoinna kokoaikaisesti vuoden alusta
  • 1976 toimisto muuttaa Kemissä Kaivokadulta Koulukadulle parempiin tiloihin ja talousalueliitolle palkataan toimistovirkailija vuoden
  • 1977 aloittaa toimistovirkailija talousalueliiton toimistossa
  • 1979 Kemin mlk vaihtuu Keminmaaksi.
  • 1989 Kuivaniemen kunta liittyy Kemi-Tornio talousalueliittoon
  • 1991 Syyskuun ensimmäinen päivä Kemi-Tornio talousalueliiton nimi muuttuu organisaatiomuutoksen myötä Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskukseksi

Historiikki2 web.png

 

Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus 1991-2013

Talousalueliitto muuttui alueen kehittämiskeskukseksi, mutta alueen edunvalvonta ja yhteisten asioiden edistäminen jatkuvat edelleen. Organisaatiomuutoksen myötä ylintä päätösvaltaa käytti valtuuskunta, johon kuului jäsenkunnasta kustakin 2 varsinaista jäsentä sekä kaksi edustajaa Lapin kauppakamarin Kemi-Tornio alueelta sekä kaksi edustajaa Länsipohjan Yrittäjäyhdistykseltä.

Vuonna 1989 alkanut Kromilaakso-projekti ruostumattoman teräksen alueellisen saatavuuden parantamiseksi saatiin päätökseen 1992. Vuonna 1991 aloitetut Poiju-projektit matkailumarkkinoinnin yhteistoiminnan kehittämiseksi jatkuivat ja aluetta tehtiin tunnetuksi useilla matkailumessuilla. Meri-Lapin Startti Oy uusyrityskeskus keskittyi uusien yrittäjien saamiseksi alueelle. Myös koulutusjärjestemään tehty panostus tuotti tulosta ja Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulu aloitti täysimittaisen toimintansa 1992. Meri-Lapin elinkeinopalvelut aloittivat myös samana vuonna toimintansa.

1990-luvun puolen välin jälkeen kehittämiskeskuksen toiminnan painopisteet ja edunvalvonta-asiat tarkentuvat entisestään. Painopistealueita olivat ensisijaisesti alueen elinkeinopolitiikka sekä seudun kuntayhteistyö. Edunvalvontaa sekä alueen markkinointia kehittämiskeskus oli tehnyt ansiokkaasti ulkomaisissa kokouksissa ja tapahtumissa. Aluetta vaivaava heikko työllisyys- ja taloustilanne oli myös kehittämiskeskuksen huolenaiheena.

Historiikki1 web

 Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen toiminta vuosilukuina

"Kehittämiskeskus sisältää ajatuksen laajasta ja jatkuvassa muutoksessa olevasta yhteistoimintaverkosta. Tätä ajatusta toteutetaan vahvasti työryhmiin ja projekteihin pohjautuvassa mallissa, joka tuo kehittämiskeskuksen piiriin kymmeniä kuntapuolen ja yksityisen toimijoita."

  (Lainaus on Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen toimintakertomuksesta 1995)

1990-luku

  • 1991 Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus aloittaa toimintansa
  • 1992 Länsipohjan Yrittäjät aloittavat kuntien ja alueen kauppakamarin ohella kehittämiskeskuksen valtuuskunnassa
  • 1993 kehittämiskeskuksen hallitukseen jäsen myös Haaparannalta
  • 1995 Ylitornio jää pois kehittämiskeskuksen toiminnasta
  • 1997 kehittämiskeskus saa lukuisia hankkeita päätökseen, muun muassa EU-koordinaattoriprojektin I vaiheen. Lisäksi aloitetaan seitsemän uutta hanketta 
  • 1997 kehittämiskeskuksen verkkosivu-uudistus
  • 1998 Meri-Lappi Instituutti, yliopistojen yhteinen seudullinen erillislaitos, aloittaa toimintansa
  • 1999 kehittämiskeskus muuttaa toisiin toimitiloihin Kemin keskustaan Nokia-konsernin yksikön tieltäHistoriikki 2000 web

2000-luku

"Kehittämiskeskuksen toiminta-ajatuksena on saumaton ja rajaton, kuntien ja elinkeinoelämän välinen yhteistyö Kemi-Tornio alueen kehittämiseksi. Toiminnan painopistealueita ovat alueen edunvalvonta, elinkeinopolitiikka ja yhteistyö hyvinvointipalvelujen järjestämisessä."

                                  (Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen vuosikertomus 2000)

Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen vuosituhannen vaihdetta sävyttivät henkilöstömuutokset, kun uusi toimitusjohtaja ja projektisihteeri aloittivat tehtävissään. Kehittämiskeskus laati yhteistyössä Meri-Lapin Instituutin kanssa ohjelman "Kemi-Tornio seutukunnan kehittäminen rakennerahastokaudella 2000-2006", jossa määriteltiin alueen painopistealueet, hankekokonaisuudet ja hankkeet. Ohjelmaan kirjatut seutukunnan keskeisimmät hankekokonaisuudet olivat:

  1. Hyvinvointi ja työllisyys
  2. Koulutuksen ja tietoyhteiskunnan kehittäminen,
  3. Yritystoiminnan kehittäminen
  4. Digipolis
  5. Mediapolis
  6. Logistiikka
  7. Mekaaninen puunjalostus
  8. Ruostumattoman teräksen jatkojalostus
  9. Moderni maaseutu
  10. Seutukunnan aseman vahvistaminen

Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen hankkeiden monipuolisuuteen voi tutustua lukemalla vuosilta 2001-2009 laadittu hankeselvitys.

Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen 2000-luku vuosilukuina

  • 2000 Perämerenkaari-projektiin aktiivinen osallistuminen
  • 2001 toiminta Kemi-Tornion alueen kehittämiskeskuksena täyttää 10 vuotta
  • 2001 kehittämiskeskus aloittaa uuden toimintamallin luomisen Kemi-Tornio alueen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osalta
  • 2002 Rajaton kotiseutu - Perämerenkaaren kansainväliset kotiseutupäivät
  • 2002 Perämeren kaari-yhdistys perustetaan
  • 2002 Brysseliin avataan  EU:n Pohjois-Suomen edunvalvontatoimisto
  • 2002 Haaparannasta tulee kehittämiskeskuksen ulkojäsen
  • 2002 Presidentti Tarja Halonen vierailee Kemi-Tornio alueella
  • 2002 kehittämiskeskuksen sääntöjen ja organisaation uudistamistyö aloitetaan
  • 2003 valitaan ensimmäinen vuoden seutukuntalainen ansioistaan seutukunnan yhteistyön hyväksi
  • 2003 Kuivaniemi jää pois kehittämiskeskuksen toiminnasta
  • 2003 laaditaan Kemi-Tornio alueen ensimmäinen seutusuunnitelma
  • 2004 alueen kehittämiskeskuksen ylintä päätäntävaltaa käyttää 25-jäseninen seutuvaltuusto, johon kuuluu uutena jäsenenä Kemi-Tornio alueen ammattijärjestö kahdella edustajalla
  • 2004 järjestöjen palvelukeskus Meri-Lapin Majakka aloittaa toimintansa
  • 2005 Tervolan, Simon ja Keminmaan kuntien kanssa otetaan käyttöön sähköinen tonttipörssi
  • 2005 Kemi-Tornio alue valitaan seutuyhteistyökuntakokeiluun sisäasiainministeriön toimesta. Hanke kestää vuoteen 2012 saakka
  • 2007 seutulogistiikan kehittämishanketta jatketaan kuntarahoituksella 3-vuotinen hankkeen päätyttyä vuonna 2006
  • 2007 alueella järjestetään perhokalastuksen MM-kisatHistoriikki 2014 web

Meri-Lapin kehittämiskeskus 2014 -

Nimenvaihdoksen myötä myös organisaatiorakenne muuttui jälleen ja yhdistykselle laaditaan 2015 uudet yhdistyssäännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi vuonna 2016. Uusien sääntöjen mukaan kehittämiskeskuksen hallintoelimet ovat yhdistyksen kokous, seutuhallitus ja johtotiimi. Varsinaiset jäsenkunnat ovat Kemi, Tornio, Keminmaa, Simo ja Tervola. Haaparanta on toiminnassa ulkojäsenenä. Ylitornio liittyy kehittämiskeskuksen ulkojäseneksi syksyllä 2016. Jäsenten lisäksi seutuhallitukseen valitaan yksi elinkeinoelämän edustaja sekä yksi ammattijärjestöjen edustaja.