Meri-Lapin luonto ja retkeilykohteet
Ole osa luontoa ja lähde retkelle Meri-Lappiin! Puhdas ja monipuolinen luonto tarjoaa vaihtoehtoja erilaisiin tarpeisiin. Voit patikoida sykettä nostattavalla metsäreitillä tai tutustua eläimistöön tunnelmallisella luontopolulla. Maisemien varrelta löydät monia tauko- ja majoituspaikkoja sekä harrastusmahdollisuuksia. Meri-Lapin luontoympäristö merenrannikoista metsäreitteihin kätkee sisälleen useita kokemisen arvoisia ulkoilu- ja retkeilyreittejä.
Täällä koet meren, joet, vaarat, pellot, suot ja metsät. Vaikka asuisit kaupunkialueella, pääset hetkessä luonnon helmaan. Monille luonto on tärkeä, sillä se rauhoittaa ja antaa voimia. Suomalaisille luonto on ylpeyden aihe. Eikä syyttä, sillä esimerkiksi Meri-Lapin alueella koet hyvin laajan kirjon Suomen luontoa.
Mikäli haluat nauttia järjestetyistä matkailupalveluista, voit tutustua niihin Meri-Lapin Matkailun sivuilta. Meri-Lapin alueella toimii myös Meri-Lapin matkailuoppaat ry, joilta voit tilata oppaan joko itselle tai vaikkapa suuremmallekin ryhmälle.
Meri-Lapin alueella on useita eri retkeilykohteita, joihin voit tutustua myös omatoimisesti. Alueen luonto on monimuotoinen lähtien saaristoista aina karuille paljaslakisille vaaroille saakka. Otsikoita klikkaamalla pääset tutustumaan tarkemmin kohteisiin.
Kätkävaara, Tervola
Kätkävaara sijaitsee Tervolan pohjoisosissa. Se on 189 m korkea paljaslakinen vaara, jonka laelta on huikeat näkymät. Alueella on pitkä historia ja sieltä on löydetty jäänteitä Pohjois-Suomen vanhimmasta asutuksesta. Alueeseen pääsee tutustumaan 7 kilometriä pitkällä reitillä. Reitin varrella on alueen luonnosta kertovia opasteita ja osan matkaa reitillä on esteetön kulkumahdollisuus. Reitiltä löytyy myös kaksi tulistelupaikkaa sekä tulistelukota aivan vaaran laella.
Kartta Kätkävaaran reiteistä, (PDF)
Perämeren kansallispuisto, Kemi-Tornio
Vuonna 1991 perustettu Perämeren kansallispuisto sijaitsee Kemin ja Tornion saaristossa Perämeren pohjukassa ja se koostuu kolmestakymmenestä saaresta ja luodosta. Edelleen jatkuva maankohoaminen muokkaa maisemaa ja tekee kasvillisuudesta vyöhykkeistä.
Alueella on vanhoja kalastustukikohtia sekä muita merkkejä alueen pitkästä kalastus- ja metsästyshistoriasta. Kesäisin alueeseen voi tutustua helposti veneillen ja saarissa patikoiden. Huomioithan kuitenkin liikkumisrajoitukset saariston herkän luonnon säilyttämiseksi.
Metsähallituksen esite ja kartta Perämeren kansallispuistosta
Haaparannan saariston kansallispuisto (ruotsiksi)
Haaparannan saariston kansallispuisto on perustettu vuonna 1995 ja sen suurin saari on Sandskär. Kansallispuisto on Perämeren kansallispuisto pienempi, noin 60 neliökilometrin suuruinen. Alueeseen on helpointa tutustua kesäisin, jolloin alueella voi yöpyä vuokratuvissa tai telttailla. Alueeseen voi kuitenkin tutustua ympärivuotisesti. Sandskärillä kulkee myös viisi kilometriä pitkä luontopolku, jota pitkin on helppo tutustua saariston ainutlaatuiseen luontoon. Alla olevasta linkistä pääset tutustumaan paremmin Sandskäriin.
Sandskär (Haaparannan saariston kansallispuiston suurin saari)
Aavasaksa - retkeilyreitit, Ylitornio
(Kuvassa vuonna 1882 Aavasaksan Kruunupuistoon rakennettu Keisarinmaja)
Aavasaksa on Kätkävaaraa hieman korkeampi, 242 m, jyrkkäpiirteinen vaara. Se korotettiin kansallismaisemaksi vuonna 1993. Aavasaksan alapuolella 195 metriä alempana soljuu Tornionjokeen laskeva Tengeliönjoki.
Aavasaksalla on värikäs ja tunnettu menneisyys. Yksi tunnetuimmista matkailijoista oli ranskalainen tiedemies Maupertuis, joka kävi Aavasaksalla retkikuntineen 1736. Hänen tarkkojen astemittaustensa ansiosta selvitettiin maapallon napojen litistyneisyys. Aavasaksalta löytyy myös Unescon perintökohteisiin kuuluva Struven ketjun piste.
Aavasaksan sanotaan olevan Lapin vanhin matkailukohde. Vaaran laella kulkee helppokulkuinen näköalapolku ja vaaraa kiertää reitti, jota kesäisin voi kulkea kävellen ja talvella hiihtäen. Pidemmän reitin varrelta löytyy kota ja vaaran laella on mahdollisuus nauttia ravintola- ja majoituspalveluista.
Martimoaapa, Simo- Keminmaa
Martimoaapa on maisemiltaan monivivahteinen soidensuojelualue. Reitit kulkevat välillä pitkospuita pitkin lähes rannattomilta vaikuttavien aapasoiden halki ja sukeltaa välilllä vanhoihin metsiin. Kivalossa taas on autiotupa keskellä rakkakivikkoa, joten näkemistä Martimoaavan reiteillä kyllä riittää.
Reittejä on myös monipuolisesti alkaen 3 kilometrin luontopolusta päättyen Keminmaan Lautiosaaresta lähtevään ja Simon Puukkokumpuun päättyvään 36 kilometrin Kivalon ulkoilureittiin.
Muita tutustumisen arvoisia luonto- ja retkeilykohteita:
Kiikeli - virkistysalue, Kemi
Kiikelin virkistysalue sijaitsee aivan Kemin keskustan tuntumassa rajoittuen etelä- ja länsiosastaan Perämereen. Alueelta löytyy muun muassa ulkoilureittejä ja luontopolku laavuineen ja näköalatorneineen. Alueen luonto on kokemisen arvoinen. Kiikelillä on myös mielenkiintoinen historia tarinoineen, joihin voi tutustua Kiikelin sivuilla.
Alkunkarinlahti - luontopolku, Tornio
Puuluodossa lähellä Outokummun terästehtaita Torniossa, sijaitsee Alkukarin luontopolku, joka on erityisesti lintuharrastajien unelmakohde. Reitillä on esteetön kulkumahdollisuus lintutornille saakka. Etelään jatkuu reitti, joka on noin 4 km pitkä. Reitti voi olla paikka paikoin kostea, joten varustautuminen kumisaappain on hyvä valinta.
Kallinkankaan luontopolku, Keminmaa
Kallinkankaalla sijaitsee kaksi eri luontopolkua, joista lyhyempi on 1,7 km pitkä alueen maaperää esittelevä Hiidenpolku. Pidempi on nimeltään Linnénpolku, joka jo nimestä päätellen, esittelee alueen kasvillisuutta. Linnénpolulla on pituutta 3,8 kilometriä.
Simon maankohoumapuisto
Perämeren pohjukassa maankohoaminen on edelleen käynnissä ja vuosituhansien saatossa se on muokannut aluetta erittäin voimakkaasti. Simon maakohoumapuistossa on merkitty, missä rantaviiva oli esimerkiksi 500 vuotta sitten verrattuna tähän päivään. Klikkaamalla otsikkoa pääset Simon maakohoumapuiston sivuille, joissa on hienosti animoiden esitetty maankohoaminen ja sen vaikutukset maisemaan.
Retkeily mielletään usein maalla tapahtuvaksi, mutta retkeilyä voi harrastaa myös vesitse. Kanootilla tai kajakilla meloen pääsee usein paikkoihin, joihin patikoimalla on haastavaa päästä. Simojoki tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia harrastaa jokiretkeilyä. On lempeästi virtaavia kohtia ja myös haasteellisia koskia.
Lisää tietoa Meri-Lapin kansallispuistoista ja vaellusreiteistä voit lukea myös Meri-Lapin matkailu-sivuilta. Sivulta löytyy myös kartta, jonka avulla navigoit helposti kohteeseen.